Nya Åland-lehti (Ahvenanmaa) 17.4.2025 (Reagena Advertorial)
(Suomennos) Punkit ovat hämähäkkieläimiin kuuluvia, jotka koostaan huolimatta aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä varsinkin alueilla, joissa niiden esiintyvyys on suurinta kuten Ahvenanmaalla. Nykyisin punkit ovat levinneet jo lähes koko Suomeen, joten niiden levittämät sairaudet eivät myöskään ole enää yksin omaan saaristoalueen ongelma. Punkit aktivoituvat jo hyvin aikaisen keväällä lumien sulettua, jolloin luonnossa liikkujan on syytä ottaa huomioon mahdollinen punkinpurema, ja siitä leviävät sairaudet kuten puutiaisaivotulehdus ja borrelioosi. Punkkikausi loppuu vasta ensimmäisten lumien saavuttua. Vaikka molemmat sairaudet ovat pukkien levittämiä, ne ovat kokonaan eri sairauksia. Puutiaisaivokuumeen aiheuttajana on TBE-virus, kun taas borrelioosin aiheuttaa Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteeri. Puutiaisaivokuume tunnetaan myös nimellä Kumlingen tauti Kumlingen maakunnan mukaan, missä tautia on esiintynyt runsaasti kautta aikain. TBE-virusta vastaan voi hankkia rokotuksen, mutta borrelioosiin ei ole toistaiseksi saatavilla rokotusta. Vastoin yleistä luuloa, puutiaisaivokuume voi aiheuttaa hyvin pitkäkestoisia oireita, mutta hyvin harvoin johtaa elinikäisiin haittoihin tai kuolemaan. Borrelioosi sen sijaan voi olla hyvinkin huomaamaton pitkiä aikoja ja aiheuttaa hyvin sekalaisia oireita jopa vuosien päästä tartunnasta.
TBE-virus siirtyy punkin pureman yhteydessä punkin sylkirauhasista ihmiseen, jonka jälkeen virus siirtyy ihmisen ihon kudoksiin ja alkaa monistamaan itseään. Siirtyminen tapahtuu nopeasti toisin kuin borrelioosissa, missä Borrelia-bakteeri tarvitsee aikaa siirtyäkseen punkin suolesta enin sylkirauhasiin ja siitä ihmisen iholle. Sen jälkeen Borrelia-bakteeri aktivoi ihon paikalliset puolustusmekanismit, jonka seurauksena iholla voidaan nähdä sille tyypillinen rengasmainen punoittava ihottuma (erythema migrans). Aina tätä jälkeä ei synny tai sitä ei havaita, jolloin taudin tarttuminen jää huomaamatta.
Puutiaisaivokuumeeseen ei ole olemassa suoranaista hoitoa, mutta sitä voidaan hoitaa oireisen mukaisesti. Valitettavasti noin 30 % sairastuneilla ilmenee neurologisia jälkioireita. Borrelioosia hoidetaan puolestaan antibiooteilla, joiden teho on ajoissa aloitettuna hyvä. Borrelioosista on olemassa myös harvinaisempi neurologinen muoto eli hermoston borreliainfektio, johon voi liittyä aivokalvontulehdus. Borrelioosi voi myös ilmetä Lymen artriittinä eli borrelioosiin liittyvänä niveltulehduksena. Myös tätä muotoa hoidetaan pääsääntöisesti antibiooteilla.
Molempien sairauksien kohdalla niiden diagnostisointi voi olla hankalaa ja ne perustuvat oireiden lisäksi laboratoriotutkimuksiin. Myös potilaan kertomus mahdollisesta punkinpuremasta auttaa tässä selvitystyössä. Puutiaisaivokuumeen osalta tilanne on hieman selkeämpi, sillä laboratoriossa tehtävä osoitustesti on hyvin luotettava ja diagnostinen. Borrelioosin osalta tilanne on selkeästi haasteellisempi sillä laboratoriotestitkään eivät ole välttämättä täysin luotettavia varsinkaan viivästyneissä tapauksissa. Tällöin diagnoosin saaminen voi kestää ja oireet pahentua ennen kuin tauti saadaan varmuudella diagnostisoitua. Tieto punkinpuremasta ja mahdollisesta ihoreaktiosta voi auttaa diagnoosin tekemisessä, mutta varsin usein henkilö ei pysty kertomaan varmuudella mahdollisesta punkinpuremasta.
Suomessa on hyvää osaamista punkkien levittämien sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Yhteistyössä yliopistojen, yliopistosairaaloiden ja yritysten kannassa on myös kehitetty menetelmiä, joilla näitä sairauksia voidaan todeta mahdollisimman luotettavasti. Tällä hetkellä markkinoilla on saatavilla laboratoriokäyttöisiä pikatestejä kuten ReaScan TBE IgM akuutin puutiaisaivokuumeen osoittimiseksi, sekä ReaScan Lyme C6 ja ReaScan Lyme Combo IgM/IgG pikatestit borrelioosin ja neuroborrelioosin diagnostiikkaan. Lisäksi saatavilla on laboratorioautomaatioon soveltuvat EIA-testit. Testit tuottaa Suomalainen diagnostiikkatuotteiden valmistaja, Reagena Oy, ja niitä käytetään useissa Suomalaissa sairaalalaboratorioissa, myös Ahvenenmaalla (Ålands Hälso -och Sjukvår/ Ålands Centralsjukhus). Reagena Oy on yli 30-vuotias perheomisteinen alan edelläkävijä.
Reagena Oy aikoo saattaa kyseiset tuotteet EU-markkinoille uuden IVD-tuotteita koskevan asetuksen mukaisesti. Tällä taataan, että em. korkealaatuisia kotimaisia testejä on saatavilla myös tulevaisuudessa. Lisäksi yhtiö on kehittämässä uudentyyppistä diagnostista mittausalustaa, jota voidaan hyödyntää liikkuvissa terveydenhuollon yksiköissä sekä itsetestauksessa.
Lisätietoja:
Tuotekehitysjohtaja Ilpo Kuronen, Reagena Oy, ilpo.kuronen@reagena.com , p. 045 139 3757
Tietoja Reagenasta Oy:stä
Reagena Oy on vuonna 1987 perustettu suomalainen diagnostiikka-alan yritys, joka kehittää, valmistaa ja jakelee diagnostisia testejä sekä reagensseja terveydenhuoltoon sekä lääke- ja kemianteollisuudelle. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa kansainvälisesti palkitut ReaScan- pikatestit myyräkuumeen, puutiaisaivokuumeen sekä borreliainfektion toteamiseen. Edellä mainittujen lisäksi kotimainen ja kansainvälinen sopimusvalmistus, sekä alan johtavien toimijoiden tuotteiden jakelu ovat yrityksen kasvualueita. Reagenalla on Suomessa vahva markkina-asema ja yrityksen tuotteita
viedään yli 30 maahan. Reagenan päätoimipiste ja tuotantolaitos sijaitsee Siilinjärven Toivalassa lähellä Kuopion lentoasemaa. Lue lisää: www.reagena.com