Diagnostiikka – Reagena lyhentää potilaan hoitopolkua diagnostiikan ratkaisuillaan
Diagnostiikka tarkoittaa taudinmääritystä, ja sillä tähdätään terveysongelman ratkaisemiseen. Diagnoosin tekemisessä hyödynnetään erilaisia menetelmiä – tutkimuksia, mittauksia ja määrityksiä – joiden avulla ihmisen tilaa selvitetään. Mitä nopeampaa oikea diagnoosi saadaan tehtyä, sitä nopeammin potilas saa oikeaa hoitoa sairauteensa. Diagnostiikan merkitys hoidossa onkin äärettömän tärkeä: se säästää ihmishenkiä.
Reagenan tavoitteena on luoda testausmenetelmiä, joiden ansiosta diagnoosi saadaan nopeasti ja luotettavasti – myös laboratorioiden ulkopuolella. Näin potilaan hoitopolku lyhenee verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet.
Diagnostiikan historia
Potilaita on tutkittu jo antiikin aikana oikean diagnoosin aikaansaamiseksi. Keinoina on käytetty aistinvaraisia menetelmiä, jotka nyt kuulostavat alkukantaisilta: lääkäri on saattanut esimerkiksi maistaa potilaan virtsaa.
In Vitro -diagnostiikka (IVD)
Aikojen saatossa menetelmät ovat kehittyneet, eikä lääkärien ole onneksi enää pitkään aikaan tarvinnut turvautua pelkästään aisteihinsa. Veritestejä on tehty 1920-luvulla saakka, jolloin esimerkiksi Suomessa saatettiin tutkia suodatinpaperin avulla potilaan hemoglobiinia. 1930-luvulle tultaessa kehitettiin jo erilaisia veritestejä.
Tällaista ihmisen ulkopuolella tehtävää diagnostiikkaa kutsutaan In Vitro (IVD) -diagnostiikaksi. In Vitro viittaa latinan kielen sanaan ”lasi” (vitrum). Se onkin hyvin kuvaava käsite, sillä näytteitä, esimerkiksi verta, seerumia, virtsaa tai selkäydinnäytettä tutkitaan usein lasin päällä ja/tai säilytetään lasisissa koeputkissa.
Diagnostiikan nykytila ja tulevaisuus
Modernit molekyylitekniikat kehitettiin 1990-luvun alussa, ja Nobel-palkittu PCR-teknologia (Polymerase Chain Reaction) suorastaan mullisti diagnostiikan alan. PCR-teknologialla voidaan monistaa lyhyitä, rajattuja alueita DNA:sta. Näin voidaan tutkia, löytyykö potilaan näytteestä virusta, bakteeria tai geenimuunnosta. PCR-teknologia tuli käsitteenä suomalaisillekin hyvin tutuksi koronapandemian myötä.
Nykypäivänä tarvitaan yhä enemmän diagnostiikkaa
Samalla kun tieto ja osaaminen diagnostiikasta lisääntyy, myös uusien tautien ilmaantuvuus kasvaa. Diagnostiikkaa tarvitaan siis yhä enemmän. Onneksi diagnostiikka on kuitenkin kustannustehokasta, sillä terveystaloustieteellisesti tarkasteltuna diagnostiikan kulu menoista on vain noin viisi prosenttia, mutta potilaan hoidossa sen merkitys on 70–80 prosenttia. Diagnostiikkaan panostaminen siis kannattaa.
Erilaiset kuvantamisen menetelmät (esim. röntgen, magneetti, tietokonetomografia, isotooppi) laajentavat tänä päivänä diagnostiikkaa, ja ovat olennaisessa roolissa vaikkapa kasvaimien, syöpien ja verisuonisairauksien diagnosoinnissa.
POC-pikatestit yleistyvät
POC-diagnostiikka (Point of Care), suomennettuna myös vieritesti, jossa diagnostisia testejä hyödynnetään laboratorioiden ulkopuolella – kuten kotona, kotisairaanhoidossa, ambulanssissa tai sairaaloiden osastoilla – on lisääntynyt.
Viimeistään koronan myötä diagnostiset pikatestit tulivat tutuksi kaikille suomalaisille. Saimme kokea myös nopean muutoksen, millä tavalla koronan diagnosointi ja hoitoon ohjautumisen suositus muuttuivat pandemian edetessä. Testaus siirtyi laboratorioista koteihin. Koronatestit eivät suinkaan ole ensimmäisiä diagnostisia kotitestejä, mutta käytön laajuudessa ne olivat käänteentekeviä.
Pikatesteillä onkin vääjäämättömiä etuja: diagnoosin aikaansaamiseksi ei siis tarvita laboratorioalan ammattilaista, ja oikein tehtynä ne nopeuttavat merkittävästi potilaan hoidon aloittamista sekä näin terveyttä. Tarttuvissa taudeissa niiden avulla voidaan saada myös leviäminen hallintaan.
POC-diagnostiikan etuja on tutkittu muun muassa ECDC:n toimesta, ja suomalainen asiantuntijaryhmä on laatinut vieritestisuosituksen parhaista käytännöistä.
| Mitä on POC-testaaminen? POC-diagnostiikassa (Point of Care eli vieritestit) diagnostisia testejä hyödynnetään laboratorioiden ulkopuolella, kuten kotona, kotisairaanhoidossa, ambulanssissa ja sairaaloiden osastoilla. POC-testien etuja ovat nopean diagnoosi ja sen myötä aikaisemmin aloitettu hoito. Vieritesteillä voidaan myös hallita tarttuvien tautien leviämistä, kun tautitapaukset saadaan helposti tunnistettua ja diagnosoitua. Lisää POC-testien hyödyntämisestä ja toteuttamisesta: https://www.aacc.org/science-and-research/aacc-academy-guidance/management-of-point-of-care-testing |
Reagena – edelläkävijä eläinvälitteisten tautien diagnostiikassa
Eläinvälitteisistä taudeista koronan ja influenssan ohella tunnetuimpia ovat punkkien levittämä borrelioosi ja puutiaisaivokuume sekä metsämyyrän ulosteista ja virtsasta leviävä myyräkuume. Yleinen arvio on, että eläinväitteiset taudit lisääntyvät maapallolla jatkuvasti.
Reagena on suomalainen diagnostiikkayritys, joka on eläinvälitteisten tautien diagnostiikassa edelläkävijä. Se on esimerkiksi tuonut markkinoille maailman ensimmäisen seerumista otettavan myyräkuume-pikatestin ammattilaisten käyttöön. Reagena POC PUUMALA IgM on helppokäyttöinen pikatesti akuutin Puumala-virusinfektion diagnosoimiseksi seerumi-, plasma- tai sormenpääverinäytteestä.
Reagenalla on vahva tausta myös punkkitautien diagnosoinnissa. Se on kehittänyt sekä Lymen borrelioosin diagnosointiin että akuutin puutiaisaivokuumeen toteamiseksi pikatestit terveydenhuoltoon.
Uusien teknologioiden myötä kehittyvä diagnostiikka edistää kansanterveyttä
Toistaiseksi eläinvälitteisten virustautien pikatestaus toteutetaan koronaa lukuun ottamatta terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa tilanne varmastikin muuttuu, ja myös mobiiliteknologian hyödyntäminen laajenee entisestään diagnostiikassa.
Varhainen testaaminen ja diagnosointi hyödyttää sekä potilasta että yhteiskuntaa – ja edistää kansanterveyttä.
Diagnostiikan työkaluja
- Kuvantaminen
- Röntgen
- Magneetti
- Tietokonetomografia
- Ultraääni
- Isotooppi
- IV-diagnostiikka
- (Kliininen) kemia
- (Kliininen) mikrobiologia
- Virologia
- Genetiikka
- Patologia
- Tähystys