gbfi

Zoonoosit

Reagena on erikoistunut eläinvälitteisten infektioiden diagnostiikkatuotteisiin. Toimme markkinoille maailman ensimmäiset puutiaisaivokuume- ja myyräkuumepikatestit. Luotettavien ja helppokäyttöisten testien valmistus on osa Reagenan huippuosaamista. Tuotevalikoimaan sisältyvät Reagena POC ja ReaScan-pikatestit sekä Reagena EIA-testit.

Puutiaisaivokuumevirus

Puutiaisaivokuumevirus (tick-borne encaphalitis virus, TBEV) kuuluu flaviviruksiin ja se voi aiheuttaa infektion keskushermostossa. TBE-virus, jota tavataan useimmissa Euroopan maissa, Venäjällä, sekä Pohjois-Aasiassa, voi välittyä ihmisiin puutiaisten (Ixodes ricinus, Ixodes persulcatus) pureman kautta. TBE-viruksen kolme eri alatyyppiä - läntinen, siperialainen ja Kaukoidän tyyppi – aiheuttavat vakavuudeltaan erilaisen taudin. Näistä kolmesta läntinen alatyyppi aiheuttaa miedoimmat ja Kaukoidän alatyyppi rajuimmat oireet.

TBE-virus tarttuu jo minuuteissa punkin kiinnityttyä puremakohtaan. Yleensä noin viikon kuluttua punkin puremasta alkavat oireet ovat flunssan kaltaisia ja ne kestävät vajaan viikon. Suurimmalla osalla tauti loppuu tähän, joten moni on saattanut sairastaa TBE:n tietämättään.

Noin kolmanneksella tartunnan saaneista tauti etenee varsinaiseen aivokuumevaiheeseen 3-21 vrk kestävän oireettoman jakson jälkeen. Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, päänsärky ja niskajäykkyys. Osalla potilaista ilmenee myös pahoinvointia, tajunnanhäiriöitä, kouristuksia ja halvauksia. Toinen vaihe kestää 2-3 viikkoa. Osalla potilaista tauti aiheuttaa aivokalvontulehduksen eli meningiitin, aivokudoksen tulehduksen eli enkefaliitin tai selkäytimen tulehduksen eli myeliitin. Tauti voi aiheuttaa myös myöhäisoireita tai pysyvän halvauksen.

Hantavirukset

Tähän mennessä maailmalla on tunnistettu yli 20 erilaista hantavirusalalajia, joista suurin osa on ihmiselle patogeenisia. Kutakin hantaviruslajia kantaa tietty jyrsijä ja hantavirukset tarttuvat ihmiseen lähinnä hengitysteitse jyrsijöiden kuivuneita eritteitä sisältävän pölyn mukana. Ainoa ihmisestä ihmiseen tarttunut hantavirus on Etelä-Amerikassa esiintyvä Andes virus.

Euroopan ja Aasian hantavirukset aiheuttavat munuaisoireista verenvuotokuumetta (HFRS, Hemorrhagic Fever with Renal Syndrome) ja Amerikassa esiintyvät hantavirukset puolestaan keuhko-oireista infektiota (HPS, Hantavirus Pulmonary Syndrome). Hantavirusinfektio voi olla vakavuudeltaan hyvin lievä tai jopa oireeton, mutta pahimmassa tapauksessa tappava.

Suomalaisille tutuin hantavirus on Puumala-virus, joka leviää metsämyyrien (bank vole, Myodes glareolus) välityksellä ja aiheuttaa myyräkuumeena tunnetun sairauden. Myyräkuumeen itämisaika on n. 2 – 3 viikkoa, minkä jälkeen tyypillisiä oireita ovat mm. kuume, päänsärky, pahoinvointi, sekä selkäkivut. Myyräkuume voi olla myös oireeton, mutta joissain tapauksissa se vaatii pitkäaikaista sairaalahoitoa. Kuolleisuus myyräkuumeeseen on noin 0.1 - 0.3 % tartunnan saaneista.

Itä- ja Keski-Euroopassa esiintyvää Dobrava-Belgrade-virusta (DOBV) kantaa metsähiiri (yellow necked mouse, Apodemus flavicollis) ja sen aiheuttamat oireet vaihtelevat lievästä taudinkuvasta vakavaan. Saman jyrsijän kantaman Saaremaa viruksen (SAAV) aiheuttama infektio on oireeton tai lievä. Peltohiiren (striped field mouse, Apodemus agrarius) kantamaa Hantaan-virusta (HTNV), esiintyy lähinnä Itä-Aasiassa. Vakavia oireita aiheuttava HTNV on maailmanlaajuisesti merkittävin hantavirus, sillä vuosittain Kiinassa todetaan kymmeniätuhansia HFRS-tapauksia. Iso- ja mustarottien kantamaa Seoul-virusta (SEOV) on aiemmin tavattu lähinnä Aasiassa, mutta lähivuosina yksittäisiä SEOV-infektioita on todennettu myös Euroopassa, esim. Ranskassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Seoul virusta on hiljattain löydetty myös lemmikkirotista esim. Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.

Amerikan mantereen merkittävimpiä hantaviruksia ovat peurahiiren (deer mouse, Peromyscus maniculatus) kantama Sin Nombre -virus (SNV) ja riisirotan (long-tailed pygmy rice rat, Oligoryzomys longicaudatus) kantama Andes virus (ANDV). Näiden hantavirusten aiheuttamat keuhko-oireet ovat erittäin vakavia ja jopa yli kolmasosa tartunnan saaneista kuolee.

Hantavirustartunnan diagnoosi perustuu serologiaan eli vasta-aineiden tutkimiseen. Yleensä oireiden alkaessa potilailta on jo mitattavissa IgM-vasta-aineita ja suurella osalla myös IgG-vasta-aineita. Tartunta jättää elinikäisen immuniteetin ja IgG-vasta-aineet ovat havaittavissa vielä vuosikymmenten jälkeen.

Zoonooses

tick.png

 

 

bank-vole.png